Chapter 2 No.2

?Bj?rnson on tullut!?

Helsinki, 4 p:n? toukok. 1888.

Ellen suuresti erehdy, en ole ainoa sanomalehtimies, joka juuri t?ll? hetkell? istuu p?yt?ns? ??ress? ja ihailee tuota mielest??n kuvaavaa otsaketta siihen uutiseen, jossa ilmoitetaan, ett? Bj?rnson on saapunut Suomeen.

?Bj?rnson on tullut!?… ?Bj?rnson on tullut!?-Eik? mik??n muu paremmin kuvaakaan sit? hommaa ja sit? h?tik?imist?, joka aina vallitsee Helsingiss?, silloinkun joku suuri mies muualta maailmasta saapuu t?nne.

Olisittepa n?hneet sit? hy?kk?ilemist?, joka oli junalla t?n? iltana. Tiedettiin, ett? tuo suuri norjalainen kirjailija sill? saapuu. Ja h?nt? tietysti kaikki katsomaan. Mustanaan vilisi katuja pitkin v?ke? asemalle, ja min? otaksun, ett? ne enimm?kseen olivat niit?, jotka ?vaativat miehelt? samaa siveellisyytt? kuin naiselta?-eik? p?invastoin. Varsinkin oli naisia ep?lukuisin ja minun silm??ni sattui leikkotukkia tukuttain.

Mist? ovesta h?n tulee? Jos h?n tulee sielt?? Mutta ehk? h?n tulee t??lt?? Seisotaan t?ss?! Menn??n tuonne!

Suurin osa riensi kuitenkin toisen luokan odotussaliin, jossa valkotakkiset ylioppilaat odottivat laulullaan.

Ja ne, jotka sinne meniv?t, ne olivat oikean paikan valinneet. T?hd?ttiin ovea kohti ja kohta tulikin h?n ovesta. Mies roteva ja juhlallinen. Harmahtava tukka, tuuheat kulmakarvat. Astui sis??n kuin kuningas, joka on tottunut kunnioitukseen. K?sipuolessa pienoinen nainen, kainaloon asti, h?nen puolisonsa.

?Ja vi elsker dette landet?-hel?hti, ja suurella liikkeell? paljasti sankari p??ns?. Seisoi ja kuunteli ja katseli ymp?rilleen.

?El?k??n Bj?rnstjerne Bj?rnson!? yllytti laulun loputtua laulajien johtaja. Ja ?el?k??n? kajahti kymmenkertaisesti kaikilta tahoilta. Jotkut uusmaalaiset koettivat kiilata ?hurraataan? v?liin, mutta se haihtui kuin rantasipin papatus meren kohinaan.

Toivottiin tietysti pienoista puhetta ja se saatiinkin. Puhe siit?, ettei t?ss? ole tilaisuus pitk?lt? puhua, mutta ehk? vasta sit? enemm?n. ?Antakaa minun kuitenkin kuulla, miten te huudatte el?k??n-huudon Suomelle.?

Sen h?n sai ja viel? ?Savolaisen laulun? lis?ksi. Jonka j?lkeen l?hti menem??n, k?dess? kukkaskimppu, ja kainalossaan nuori neitonen. Kahden puolen jakausi yleis? ja hattuaan nostaen kiiruhti h?n heid?n ohitsensa.

Kun oli jo ovesta ulos menem?isill??n, viilsi viel? ilmaa kimakka naisen ?el?k??n?. Runoniekka nosti lakkiaan ja n?kyi hym?ht?v?n. Ja sitten h?n katosi kadulle.

Huomenna on h?nen ensimm?inen luentonsa yliopiston juhlasalissa. Ihmiset tietysti rikkovat j?senet itselt??n ja muilta tapellessaan pileteist?. Monet perheet ja hyv?t yst?v?t riitaantuvat ikuisiksi ajoiksi siit?, kuka saa pit?? suurelle miehelle kutsut silloin ja kuka silloin.

Ja naiset! He ovat viskanneet viuhkansa loukkoon ja tarttuneet kahden k?den ?hansikkaihinsa?. Jos niill? vain l?yhyttelisiv?t! Mutta min? pelk??n pahoin, ett? he l?iskyttelev?tkin.