Chapter 2 KYLL H N VALTESMANNI MUN TUNTOO.

Kun miesjoukko oli kokoontunut, t?ll?kin kertaa Tervasm?en sep?n tupaan, siell? kun oli melkein kaikista mukavin olla ja sepp? piti siit? ett? heille tultiin, aloitti Tamminen kertomuksensa.

- Niinkuin tied?tte, olin min? nuoruudessani tulinen mies. Ja kun olin saanut p??h?ni, ett? raittiusaate on maailman kaikkein suurin ja t?rkein aate, seurasi siit?, ett? aloin sit? koko sielustani harrastaa. Min? en laskenut ohitseni yht?k??n juovuksissa olevaa ihmist? ilman, etten olisi h?nelle julistanut juoppouden turmiollisuutta. Eik? siin? tullut aina sanoja valituksi. T?st? seurasi, ett? miehet, jotka eiv?t ryypp??mist? pit?neet kunnianasianaan, alkoivat karttaa minua aina kun olivat p?iss??n. Mutta sit? vastoin kaikki n.s. ?ilke?t juopot? ne alkoivat minua kunnioittaa tervehdysk?ynneill??n aina silloin, kun olivat itse mielest??n ?sopivassa laissa?.

Kerran istuin tuvassani pikkuinen poikani syliss? ja lauloin. Oli syd?nkes? ja lauantai-ilta sen lis?ksi. Yht'?kki? alkaa pihasta kuulua kova??nist? juopuneitten melua. Kauan ei tarvitse odottaakaan ennen kuin tupaan tulee kolme miest?, joista en yht?k??n tunne. Kaikki ovat parhaassa ilkeyshumalassa. Yksi laulaa rallattaa hiljoilleen jotakin renkutusta ja k?y p?yd?np??h?n istumaan, ry?m?sten yl?ruumiinsa p?yd?lle, johon jo oli pantu illallista. Toinen istui h?nen viereens? ja kolmas k?vi tilaamaan, muka, kahvia vaimov?elt?.

T?m?n heid?n menettelyns? katsoin tarkoitetun taisteluhaasteeksi. Meill?h?n ei koskaan keitetty kahvia juopuneille, eik? koskaan saanut t?ll? tavoin tuleva vieras istua p?yd?np??h?n, eik? varsinkaan panna p?yd?lle maata.

Nousin ja lapsi k?sivarrellani k?vin miesten luo, jotka istuivat p?yd?np??ss?.

- Siin? ei saa istua eik? maata. Menk?? paikalla pois!

- Ei n?y … olevan sellaista, jota tarvittis totella.

Silloin vein lapsen toiseen huoneeseen. Otin k?teeni kyyn?r?n pituisen ter?ksen kappaleen ja palasin tupaan. Menin p?yd?np??ss? olevain miesten luo, joilla nyt jo oli viinapullo k?siss??n. Se p?yd?ll? ry?miv? juuri kiljui:

- No sit? kaffia! perr…

Hyp?hdin h?nen edess??n, huudahdin ja kysyin:

- Menettek? te?

Iskin aseellani p?yt??n, l?helle h?nen turpaansa.

P?? nousi. Mies nousi my?s ja silmiss? p?lyi jo pelkuri. H?n alkoi menn? ovea kohti, vieress? istunut seurasi j?ljess?. Mutta se kolmas rupesi nyt l?hentelem??n minua selitt?en, ettei t?ss? nyt niin l?hdet?.

- Ulos!

Ja silloin h?nkin meni.

Arvasin, ett? heill? oli mieless??n aikomus tehd? pihassa jokin koiruus, kuten heid?n kaltaisillaan melkein aina oli ollut. Hypp?sin toisen oven kautta ulos ja ehdin parahiksi kuulemaan kuinka se p?yd?ll? huojunut toisille selitt?? kiroten:

- Silt? pit?is ottaa tuo raittiuskurssi pois!

Samassa ajaa ver?j?st? ulos se, joka viimeksi oli tuvasta l?htenyt. H?nen rattaillaan on kolmas, se hiljainen mies. N?en, miten hevonen v?kisin suistetaan niin, ett? rattaanpy?r? k?y ver?j?pieleen ja kaataa sen sek? siihen liitetyn aidan. Silloin hypp??n hevosen p??h?n, py?r?yt?n sen ymp?ri ja ajajan rimpuilemisista huolimatta talutan pihalle ja kiinnit?n renkaaseen. Toisen hevosen, joka ei viel? ollut ehtinyt mihink??n, py?r?yt?n niin ik??n ymp?ri ja kytken.

Tiell? menee tuttu mies. Huudan h?net avukseni.

Sill? v?lin oli pihassa syntynyt kamala melu. Hevosia yritet??n v?kisin vapauttaa, mutta he eiv?t uskalla tulla, kun min? vartioitsen riimunvarsia.

- T?h?n sattui n?it? roistoja, selit?n miehelle, jonka olin tielt? kutsunut. Otappa sin? ja aja tuota hevosta, min? ajan t?t?, n?m? t?ytyy vied? nimismiehelle.

H?n ryhtyi heti asiaan ja otti huostaansa sen hevosen, jolla ajoi se mies, joka oli p?yd?ll? maannut. Nyt rupesi tuo mies rukoilemaan. H?n maksaisi mit? tahansa, jos vain p??sisi vapaasti kotiin.

Mutta se toinen, jonka hevosta min? ohjailin, kiljui ja kerskui. Istutin h?net viereeni rattaille, se hiljainen mies sai istua takaperin. Niin l?hdettiin. Vieruskumppanini kaiken matkaa kerskasi:

- Johan min? nimismiehen - johan min? valtesmanin - johan min? sen tunnen… Saat laittomasta vangitsemisesta, s-nan, s-nan, s-na!

Ajoimme nimismiehen pihaan. L?hetin jonkun siin? olevan ihmisen kutsumaan h?nt? ulos. H?n tuli. Selitin lyhyesti mit? oli tapahtunut. Sanoin, ett? j?t?n miehet nyt nimismiehen huostaan.

Sill? aikaa oli nimismies tarkemmin katsellut vierustoveriani.

- Mutta eik?s se ole?…

H?n mainitsi er??n mets?loukon torpparin nimen ja l?visti katseillaan miest?, joka yh? painoi p??t??n alemmaksi.

- Oletko sin? se?

Mies kohottaa hieman p??t??n ja virkahtaa:

- Seh?n min?… M? sanoinkin t?lle, jotta kyll?h?n valtesmanni mun tuntoo.

- Tunnen min?. Sulla on t??ll? 2 kuukauden vankeussakko siit? viinanmyynnist?. Sua on jo kaksi kertaa yritetty, mutta olet onnistunut karata. Nyt et karkaa. Ka, siin?p? on jo r?tt?rikin. Viek?? n?m? miehet kaikki vanginkuljettajalle y?ksi. T?lle toimitan vangituspassin illalla. N?iden toisten asiaa tutkitaan aamulla.

- … sus siunatkohon, valittaa se minun p?yd?ll?ni maannut. Armahtakaa, herra valtesmanni … em?nt?kin odottaa … enk? min? ole mit??n pahaa tehnyt… Ja jos olen, niin kaikki maksetahan… Kyll? mulla raukalla rahaa on. Ja mies ry?mii polvillaan ja vet?? taskuaan esiin.

- Enk? m? sanonut! kirkuu se toinen mies, jotta kyll? valtesmanni mun tuntoo… Mutta eik? se nyt passaisi toisella kertaa, kun tulee juuri hein?aikakin? Menn?h?n talvella linnahan, kun tulee v?h?n joutilaammat ajat, tuota… Eik? niin?

- Tule, tule, kiirehti r?tt?ri, joka jo oli tarttunut suitsiin.

- Mene rattaille joutuin, k?skee nimismies.

Minun toverini seurasi joukkuetta r?tt?rin apumiehen? vanginkuljettajalle.

Matkalla olivat he viel? ?raittiusmiest?? noituneet ja valittaneet, kun n?in k?vi.

Nimismies kyseli minulta, vaadinko heille edesvastuuta kotirauhan rikkomisesta ja portin s?rkemisest?.

- Ei, kiitoksia, nauroin min?. Rangaistusvaatimukseni olen saanut t?ysin tyydytetyksi.

J?ljest?p?in tunnusti se itkenyt ja rukoillut mies minulle kerran, ett? h?net oli saanut meille p?ll?ilem??n se viinanmyyj?, jolla h?nen mielest??n tuntui olevan vihaa minulle er??n raittiuspuheeni vuoksi, jota mies oli kerran ollut kuulemassa. Itse kehui h?n olleensa ryypp??m?t?nn? sen j?lkeen, kun vietti y?ns? vanginkuljettajalla ja aamulla h?veten sai menn? kirkkov?ke? vastaan.

Muilta kuulin, ett? t?m? mies oli ollut aina vakainen ja arvossa pidetty kotiseudullaan, mutta milloin sattui ryypp??m??n, tuli ilke?mieliseksi ja pahankuriseksi, niin ett? joskus ajoi kotiv?kens?kin kankaalle.

Pysyik? h?n sittemmin raittiina, en ole kuullut.